Ajattelin, että luen Nälkäpeli-trilogian niin, että pidän aina osien välissä kirjan tai parin verran taukoa. Nyt oli kuitenkin vuorossa Vihan liekit (2009). Kirja on siis luonnollisesti jatkoa Nälkäpelille ja alkaa tilanteesta, kun Katniss ja Peeta asuvat voittajina kotivyöhykkeellään. Vyöhyke on köyhtynyt entisestään ja näkee nälkää, mutta Katnissilla ja Peetalla on rahaa yllin kyllin. He asuvat nyt omissa taloissaan, jotka on tarkoitettu voittajille.
Lähestymässä on Nälkäpelin 75. juhlavuoden huipentuma, niin sanottu neljännesjuhla, joka järjestetään aina 25 vuoden välein. Tuolloin luvassa on aina jotain hieman näyttävämpää kuin yleensä. On katsottu, että marjatempullaan Katniss lietsoi kapinaa, joten luvassa on vaikeuksia niin hänelle, Peetalle kuin Galellekin. Katnissin pitäisi pystyä todistamaan, että hän on todella rakastunut Peetaan. Myös Katnissin ja Peetan häät ovat suunnitteilla. Samaan aikaan vyöhykkeelle 12 virtaa lisää rauhanvartijoita, jotta mahdollinen kapina talttuisi heti alkuunsa.
Käy ilmi, että juhlavuoden nälkäpeliin ei tällä kertaa arvotakaan tribuutteja, vaan kilpailijat ovat menneiden vuosien voittajia. Näin ollen Katniss ja Peeta joutuvat takaisin areenalle karvaan tietoisina siitä, että vain toinen heistä voi selvitä hengissä. Katnissin tarkoituksena on suojella Peetaa ja pelastaa tämä oman henkensä uhalla.
Peli ja sen taustat ovat tällä kertaa kierommat kuin ensimmäisessä osassa. Katniss myös tajuaa oman roolinsa koko asetelmassa. Itse huomasin äkisti lukeneeni koko kirjan loppuun, sen verran koukuttava se tämäkin oli. Luulen nyt myös arvaavani paremmin, mihin viimeisen osan nimi, Matkijanärhi, viittaa.
Suzanne Collins: Nälkäpeli - Vihan liekit
Kustantaja : WSOY
Suomentaja: Helen Bütsow
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti