lauantai 28. marraskuuta 2015

Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi

47. Oi voi, nyt kyllä lukuvuosi meinaa hiipua pahasti loppua kohden. Luulen kyllä, että saan täytettyä tavoitteeni 50 luetusta kirjasta; onhan tämä jo 47. Nimittäin Jonas Jonassonin Satavuotias joka katosi ikkunasta ja katosi (2012). Jo kirjan nimi on niin pitkä, että sen voi ajatella enteilevän kirjankin pituutta...

Hmm, niin. Kirja kertoo siis Allan Karlssonista, joka täyttää sata vuotta. Samana päivänä, ennen minkään sortin juhlallisuuksia, hän pakenee huoneensa ikkunasta (hän asuu siis vanhainkodissa). Lähinnä hän lähtee pakoon vanhainkodin hurjaa johtajatarta, Alicea. Allan on myös ryypyn tarpeessa, eikä niitä vanhainkodista saa.

Allan päätyy linja-autoasemalle. Ensin hän istuu ja jää vahtimaan "liehulettisen" nuorukaisen matkalaukkua miehen mennessä vessaan. Sillä väliin paikalle saapuu bussi, johon Allan kapsäkin kanssa nousee. Ja siitä alkaa seikkailu. Pian Allania seuraa niin rikollisjärjestö kuin poliisikin. Ja kuin ihmeen kaupalla Allan onnistuu hiuksen hienosti aina lipumaan tapahtumista turvaan.

Kirja kulkee kahdessa aikatasossa: vuodessa 2005, jolloin Allan siis täyttää pyöreät 100, ja menneisyydessä aina hiljalleen kerien nykyhetkeen saakka. Ja hohhoijaa, nuo historiaosuudet olivat mielestäni liian pitkiä. Ne olisivat voineet olla antoisia ja tavallaan ne toki mielenkiintoisia olivatkin, mutta turhan jaarittelevia. Huomaan myös, että tällaiset absurdit veijariromaanit eivät sovi minulle. Olen kai niin yksioikoinen, että minua ei jaksa innostaa tai naurattaa, ei, vaikka Allan matkoillaan tapasi niin Francon, Stalinin, Trumanin, Churhillin ja Maonkin. Allan siis oli läsnä historian merkittävissä tapahtumissa ja selvisi kuin ihmeen kaupalla vaikka mistä. Hohhoi.

Lukemiseni takkuili ja keskeytyikin toviksi, kun ei vaan sytyttänyt. Tosin ihan kirjan loppupuolella minua alkoi jo naurattaa Allanin oveluus ja kommentit. Siitä huolimatta tällainen tyylilaji ei vain sovi minulle. Eli ei kun kohti uusia kertomuksia!

Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (2012)
Alkuperäisteos: Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann (2009)
Kustantaja: WSOY
Suomentanut: Raija Rintamäki
Sivuja: 348


2 kommenttia:

  1. En ole lukenut tätä kirjaa, mutta olen nähnyt elokuvan. Se oli hauska!

    VastaaPoista
  2. Mietin kyllä itsekin, että vaikka en kirjaa varauksetta kehunut, haluaisin kyllä nähdä siitä tehdyn elokuvan! Olisi kiva nähdä, miten kirja on valkokankaalle taipunut.

    VastaaPoista