37. Nappasin tällä kerralla kirjaston vinkkihyllystä mukaani Aki Raatikaisen teoksen Luolamadonna (2014). Sen kansi näytti kauempaa katsottuna hyvältä, mutta tarkemmin tarkasteltuna en pitänyt kannesta: sen hahmot näyttivät liian parodioiduilta uskottavan sijaan. Mutta ei ole kirjaa kansiin katsominen, eihän.
Kyseessä on siis 1600-luvun Hollantiin ja muuallekin Eurooppaan sijoittuva historiallinen romaani. Taisin lähteä lukemaan kirjaa liian huolimattomasti ja laiskasti, enkä ehkä keskittynyt tarpeeksi hahmoihin. Luin ehkä laiskasti myös siksi, etten ollut varma, haluanko lukea kirjaa kuitenkaan loppuun. Sen verran se vei mukanaan, että äkkiä olinkin kirjan puolivälissä ja aloin vasta tarkemmin hahmottaa tapahtumia.
Kirjassa päähenkilönä on suomalaissyntyinen Axel Tystlåten, joka nyt käy kauppaa Amsterdamista käsin. Muita päähenkilöitä ovat hänen mykkä vaimonsa sekä lapsensa, biologinen poika Johan, ottopoika Dirk ja tytär Andrietha. Toisaalta kirjassa sivutaan myös Ranskaa ja sen nuorta hallitsijaa, Ludvig XIV:tä. Sitten mennäänkin pitkin Eurooppaa ja jahdataan kaapattua tytärtä, sen jälkeen selvitellään salaliittoja... Jos nyt kärryille pääsin. Ei jääne epäselväksi, että kirja ei oikein tehnyt vaikutusta.
Kirjassa oli myös käytetty jonkin verran italiaa dialogissa. On ihan ok, jos on muutamia yksittäisiä toteamuksia, jotka parhaassa tapauksessa ovan niin selviä, että ne pystyy ymmärtämään, vaikka ei kieltä osaisikaan, tai jos ne on jotenkin selitetty tai suomennettu. Nyt näin ei ollut.
Jos hyviä puolia etsii, oli kirjan kerronta kaunista. Tykkäsin siis kirjan kielestä kovasti. Kirja oli myös melko helppo- ja nopealukuinen, vaikka siitä ei sen enempää sanottavaa jäänytkään. Tulipahan koettua.
Aki Raatikainen: Luolamadonna (2014)
Kustantaja: WSOY
Sivuja: 283
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti