36. Olen aiemmin lukenut paljonkin Robn Cookin lääketieteen maailmaan sijoittuvia kirjoja, kunnes jossain vaiheessa tuli stoppi. Kirjat alkoivat tuntua jo liian poliittisilta kaikkine amerikkalaisen vakuutusjärjestelmän käsittelyineen. Tai näin muistelen. Nyt löysin kirjastosta Cookin uusimman teoksen, Nanon (2014), suomennoksen ja päätin tarttua siihen. Ajattelin, että ainahan kirjan voi sitten jättää kesken.
Äkkiä sitten huomasinkin, että olin suunnilleen yhdeltä istumalta lukenut sivulle 65. Päätin jatkaa ja jatkaa. Kirja siis tempaisi vallan mukanaan. Hyvä niin. Nyt tuli taas sellainen olo, että voisikin lukaista pari väliin jäänyttä viimeisintä suomennosta Cookilta.
Kirja käsitteli nimensä mukaisesti nanoteknologiaa, joka sinänsä heittyi minulta aivan yli ymmärryksen. Jotenkin luotiin kuva, että nanoteknologian avulla voitaisiin löytää parannus esimerkiksi Alzheimerintautiin tai syöpiin. Päähenkilönä kirjassa on lääketieteen opiskelija Pia Grazdani, joka yrittää paeta omaa menneissyyttään ja omaa itseään kotiseuduiltaan Coloradoon, nanoteknologiayrityksen palvelukseen. Pia hurmaa miehiä mennen tullen, mutta pysyy itse kaukaisena ja kylmänä kaikille. Hän omistautuu kertakaikkiaan työlleen nanotutkimuksen parissa.
Nano-firmassa alkaa kuitenkin tapahtua kummia: Pia törmää juoksulenkillä mieheen, joka on tuupertunut maahan, eikä tämän sydän lyö. Mies kuljetetaan sairaalaan, josta Nanon joukkio pian noutaa miehen omiin hoteisiinsa. Utelias kun on, asia jää vaivaamaan Piaa ja hän alkaa itsekseen itsepintaisesti tutkia asiaa. Alkaa vaikuttaa siltä, että kaikki ei ole ihan sitä, miltä näyttää. Harmi vaan, että Pian on vaikea todistaa omat epäilynsä todeksi.
Apuna Pialla on hänen opiskelukaverinsa George sekä paikallinen lääkäri Paul. Kun Pia äkkiä katoaa, alkavat George ja Paul jäljittää Piaa epätoivoisesti.
Loppua lukuun ottamatta kirja oli melkoisen ennalta arvattava ja noudatti samaa kaavaa kuin Cookin aiemmatkin kirjat. Ehkä tämä yllätyksettömyys on ollut myös yksi asia, mihin aikanaan Cookissa kyllästyin. Silti kirja vei mukanaan ja houkutti lukemaan.
Robin Cook: Nano (2014)
Alkuperäisteos: Nano (2012)
Kustantaja: Gummerus
Suomentanut: Jorma-Veikko Sappinen
Sivuja: 446
PS. Nyt tuli ylitettyä viime vuonna luettujen kirjojen määrä! Vasta nyt, höh. Olin jotenkin ajatellut, että tänä vuonna olisin ehtinyt lukea vielä enemmän. Selitykseksi selitän, että jähmiminen kesällä Moby Dickin ja sen yhden englanninkielisen kirjan kanssa vei hyvää lukuaikaa muilta kirjoilta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti