13. Tartuin taas Camilla Läckbergiin, tällä kertaa hänen toiseen kirjaansa, Saarnaajaan (2007). Olen kyllä edennyt Läckbergin lukemisessa niin takaperoisesti kuin vaan voi. No, ei se mitään. Toisaalta hauskakin, kun nyt tietää, mitä sarjan myöhemmissä osissa tapahtuu. Tässä seuraavista kirjoista tutut hahmot Patrik ja Erica ovat vasta suhteensa alkumetreillä. He ovat avopari, ja Erica on 8. kuulla raskaana. Siksipä hän ei voikaan sekaantua sen kummemmin työnalla olevaan tutkintaan.
Kaikki saa alkunsa helteisenä kesäaamuna, kun pikkupoika löytää eräästä luolasta ruumiin. Kun poliisit tulevat paikalle, he järkyttyvät: tämän kyseisen ruumiin alta nimittäin paljastuu kaksi luurankoa. Pian alkaa selvitä, että Fjällbackassa katosi kaksi nuorta naista vuonna 1979. Olisivatko he vihdoin löytyneet? No, olivat. Vielä järkyttävämmäksi asian tekee, kun tutkimuksissa selviää, että nuoria naisia on julmasti kidutettu. Ja sitten katoaa jälleen nuori tyttö...
Jostain syystä kaikki jäljet johtavat koko ajan Hultin suvun jäseniin. Suvun kantaisä, Ephraim, on ollut tunnettu saarjaana, jonka pojilla, Gabrielilla ja Johanneksella, väitettiin olleen uskomattomia parantajakykyjä. Nyt pojat ovat riidoissa ja heidän lapsensa asuvat erilaisissa todellisuuksissa: Gabriel perheineen asuu hulppeassa kartanossa, Johanneksen vaimo ja lapset rähjäisessä mökissä. On pakko sanoa, että meinasin, taas kerran, mennä vähän sekaisin hahmoissa, heitä kun oli melkoisesti. Tämä Läckbergiä vastaan on pakko sanoa. Siitäkin huolimatta hänen kirjansa tuntuvat tempaavan minut mukanaan.
Toisen moittimisen aiheen löydän jälleen kahdesta kerrontalinjasta: nykyhetkessä etenevästä kerronnasta ja vuoteen 1979 sijoittuvista takaumista. Läckbergin seuraavissa kirjoissa historiaosuudet ovat mielestäni olleet perustellumpia. Tällä kerralla ne tuntuivat vain täytteeltä, jotka eivät kerrassaan tuoneet mitään erityisinfoa tarinaan.
Camilla Läckberg: Saarnaaja (2007)
Alkuperäisteos: Predikanten (2004)
Kustantaja: Schildts
Suomentanut: Outi Menna
Sivuja: 368
Suomentanut: Outi Menna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti